Jokaisella ryhmän, osaston tai yrityksen johtajalla pitäisi olla oma visionsa, missionsa ja strategiansa. Käytännössä ne ovat selkeä tavoite, tapa, jolla omaa porukkaansa ohjaa kohti selkeää tavoitetta ja työkalut, joiden avulla sinne pääsee. Koska omien mielipiteiden ja näkemysten jakaminen on välittämistä, ja Suomessa kirjoitetaan mielestäni yllättävän vähän asiasta johtamisen ja itsensä kehittämisen näkökulmasta, ajattelin välittää ja välittää omat ajatukseni asiasta. Toivottavasti niistä on vaikka jollekin apua oman vision, mission ja strategian pohdinnassa.
Tähänastisen elämäni aikana olen päässyt seuraamaan monia erilaisia organisaatioita ja ryhmiä sekä sitä, mikä saa ihmiset motivoitumaan ja onnistumaan tekemässään asiassa. Pohjaan siis ajatukseni eri havaintoihin:
- milloin olen itse parhaiten onnistunut jossain asiassa ja miksi?
- milloin olen havainnut muiden parhaiten onnistuvan jossain asiassa ja miksi?
- milloin olen nähnyt yrityksen (siis yrityksen ihmisten) onnistuvan jossain asiassa ja miksi?
Pohdinnoissani olen löytänyt kolme asiaa, jotka kohdalle osuessaan saavat aikaan onnistumisia ja parhaita mahdollisia lopputuloksia. Ne ovat:
Innostus / inspiraatio
Innostus on jännä homma. Sitä joko on tai ei ole. Innostus kehittyy usein itsestään ihmisen omien kiinnostuksien ja tavoitteiden kautta. Hyvällä johtamisella voidaan myös avata ihmiselle uusia kiinnostuksia ja tavoitteita, jolloin innostus syntyy ulkoisen impulssin kautta. Jos ei ole innostunut tekemisestään, ei koskaan pääse parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Toki on mahdollista, että pääsee silti hyvään lopputulokseen, mutta yleensä aina kun olen tähän asiaan törmännyt, käy ilmiselväksi, että ero hyvän ja erinomaisen lopputuloksen välillä on innostus. Innostus saa ihmisen puristamaan kapasiteetistaan ulos sen viimeisenkin pisaran, joka yleensä vie lopputuloksen pärjäämisestä menestymisen puolelle.
Innostus lisää myös sitoutumista tehtävään asiaan, eikä kunnolla asiasta innostunutta ihmistä lannista pienet eivätkä välttämättä suuretkaan vastoinkäymiset. Itse havaitsin tämän aikanaan jo koulussa, sillä kaikissa niissä kursseissa, joista olin innostunut, pärjäsin todella hyvin ja taas vastaavasti ne, joista en ollut kovin innostunut, olivat välillä aika pohjanoteerauksia. Eikä kyse ollut siitä, ettenkö olisi tiennyt tai osannut asiaa – en vain jaksanut välittää. Joissain kursseissa kävi myös niin, että kurssin vetäjä oli itse niin innostunut aiheesta, että se tarttui minuunkin. Hyvä johtaja on niin innostunut aiheesta, että innostus virtaa läpi koko yrityksen ja siirtyy aina asiakkaillekin saakka. Tästäkin on hyviä esimerkkejä, kuten Zappos, Facebook, Tesla, Kone, Valio jne. Innostuksen korkein muoto on intohimo.
Osaaminen / kokemus
Kun innostus ja kiinnostus asiaan on olemassa, tarvitaan osaamista. Osaaminen voi syntyä joko kokemuksen kautta tai koulutuksen, itseopiskelun tai kursseille osallistumisen, kautta. Osaaminen ei aina ole välttämätöntä alussa, sillä vanhan sananlaskunkin mukaan “työ tekijäänsä opettaa”. Tietenkin on helpompaa, mitä enemmän kokemusta ja osaamista on tullut matkan varrella kerättyä. Osaamista voi myös paikata paljon sillä, että on kyky oppia ja etsiä tarvittava tieto. Siihen on nykyään olemassa huikeasti paremmat mahdollisuudet kuin silloin, kun itse aloitin elämän ja asioiden opiskelun, mutta samalla se vaatii myös enemmän kykyä suodattaa oleellinen tieto ja olla hukkumatta virheellisen tiedon tulvaan. Oppiminen yhdistettynä kokeilemiseen saa aikaan osaamista ja kokemusta. Ja virheitäkin tulee luonnollisesti tehtyä matkalla.
Johtajan tärkeimpiä ominaisuuksia on tunnistaa, missä kohtaa oman tiimin jäsen tarvitsee opiskelua ja koulutusta sekä millä tavalla kukin osaamisensa parhaiten muodostaa. Joku kaivaa tiedon ja osaamisen itse, kun taas toinen saa sen paremmin koulutuksen kautta. Kun tunnistus on tehty, tarvitaan enää resursseja, tukea ja aikaa osaamisen kehittämiseen. Jokainen oppii kuitenkin jatkuvasti tekemällä työtään, kunhan ei jumiudu vanhaan toimintatapaan vaan osaa myös kyseenalaistaa sitä ajoittain ja hakea uusia haasteita.
Ymmärrys / sisäistäminen
Tämä on kolmesta asiasta jopa tärkein onnistuneiden lopputulosten kannalta. Jos haluaa, että lopputulos on oikea eikä vain tekijänsä mielestä onnistunut, tarvitaan ymmärrystä siitä, miksi asia on tärkeä, mitä sillä haetaan ja mikä on todellinen kaikkien osapuolten mielestä onnistunut lopputulos. Varsinkin Suomessa, joka on osaajien ja teknisesti taitavien ihmisten luvattu maa, päädytään liian helposti siihen, että hullaannutaan tekniikasta ja kaikesta mitä se mahdollistaa. Samalla voi käydä niin, että unohdetaan, mikä on parhaan mahdollisen lopputuloksen näkökulmasta oleellista ja hyödyllistä. Pahimmillaan kuvitellaan, että loogisin ja teknisesti hienoin lopputulos on kaikkein onnistunein eikä olla valmiita näkemään oman näkökulman ulkopuolelle. Tästä jälleen kerran mitä mainioin esimerkki on (pahoittelen jo etukäteen) Nokia. Kun osaaminen ja innostuskin ovat huipussaan, ei välttämättä ymmärretä mitä asiakas haluaa ja tarvitsee vaan yritetään tehdä ratkaisuja, jotka ovat loogisesti ja teknisesti mahdollisimman oikeita omasta näkökulmasta. Koska en ole ikinä työskennellyt Nokialla, en tiedä oliko näin, mutta asiakkaan näkökulmasta asia oli ilmiselvä. Ja joku muu ymmärsi, että asiakas haluaa toimivan ympäristön, laajemman kokonaisuuden ja helppokäyttöisyyttä.
Johtamisen kannalta ymmärryksen varmistaminen ja hankkiminen on ehkä vaikein osa johtamista. Työkaluina toimivat parhaiten viestiminen ja dialogi sekä yrityksen tai tiimin ihmisten että asiakkaiden kanssa. Jos viestintä ja kuunteleminen eivät toimi, ihmiset eivät sitoudu asiaan, koska he eivät sitä ymmärrä. Ja on äärimmäisen vaikeaa sitoutua asiaan, jonka tarkoitusta ei ymmärrä. Ymmärryksen puute vaikuttaa motivaatioon (innostukseen) ja kykyyn käyttää oikeaa osaamista asian käsittelyyn ja ongelmanratkaisuun.
Onnistuneen lopputuloksen kannalta tarvitaan siis kaikkea kolmea: innostusta, osaamista ja ymmärrystä.
Kun itse otan käsittelyyn minkä tahansa projektin tai asian, pyrin ensin ymmärtämään kokonaisuuden mahdollisimman monesta näkökulmasta – varsinkin asiakkaan, sitten mietin mitkä ovat haasteet kokonaisuuden onnistumisen kannalta (haasteet motivoivat minua ja saavat innostumaan aiheesta) ja lopuksi mietin, osaanko tehdä asian ja mistä voisin löytää osaamisen tai tiedon, jos en asiaa vielä osaa. Eikä se silti aina onnistu. Mutta jos edellämainitut kolme asiaa toteutuvat, mahdollisuus onnistumiseen on suurin.
Toivotan onnistuneita lopputuloksia kaikille.